Hallitus vahvisti kuluvan vuoden keskeiset kansalliset maataloustuet

Valtioneuvosto hyväksyi 18. tammikuuta useita kansallisia tukia koskevia asetuksia. Pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta muodostuva kokonaisuus on sovitettu yhteen vuonna 2023 uudistettujen EU-tukivälineiden kanssa.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2024 tuotannolle yhteensä noin 348 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin kuusi miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2024 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 92 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kolmen prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosien 2023–27 Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoiseen tukeen käytettävä kokonaismäärä on vuonna 2024 noin seitsemän miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023. Kansallisen tuen momentin määräraha vuonna 2024 säilyy ennallaan, mutta aiemmilta vuosilta siirtyvää säästynyttä määrärahaosuutta on nyt vuotta 2023 vähemmän käytettävissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2023 kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 171 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on 2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun vuoden 2023 kriisikorotus tukeen poistuu. Maidon tuki maksetaan yhtenäisellä tukitasolla, 8,6—31,5 senttiä litralta, koko vuoden 2024 ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2025 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2024 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat komission päätöksen mukaisesti hieman pienemmät kuin vuonna 2023. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee kaksi euroa viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä vuosittain pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki avataan samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2023 verrattuna, mutta tukitasot tarkentuvat varastoitavien tuotemäärien perusteella myöhemmin.

Sonnien eläinyksikkökohtaista tukea korotettiin kymmenellä eurolla eläinyksiköltä verrattuna vuoteen 2023. Myös emolehmien, uuhien ja kuttujen tukea korotettiin 25 eurolla eläinyksikköä kohti vuoteen 2023 verrattuna. Teurashiehojen tukea alennettiin 30 eurolla eläinyksikköä kohden vuoden 2023 korotetusta tuesta, mutta hankalan markkinatilanteen perusteella teurashiehojen tukitaso on edelleen aiempia vuosia korkeampi. Samalla teurastettujen sonnien tukitaso säilyi samalla tasolla kuin vuonna 2023. Näiden tukitasojen tarkennusten lähtökohtana on varmistaa kotieläintalouden tuotantoedellytykset pohjoisen tuen alueella.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi päätettiin alempi tukitaso kuin vuonna 2023, kun tuessa käytössä ollut erityinen kriisikorotus poistuu. Rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on aiempien vuosien tapaan laskennallisesti saman suuruinen kuin AB –alueella. Koska sika- ja siipikarjatalouden tuki nousee AB-alueella, rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on 2–3 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2023.

Valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyn yksikkötuet laskevat vuoteen 2023 verrattuna, kun viime vuonna maksettu erityiskorotus poistuu. Muut pinta-ala- ja yksikköperusteiset pohjoiset tuet säilyvät vuoden 2023 tasolla. Metsämarjojen ja sienten varastointituessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2023.

Valtion ja maatalouden tuottajajärjestöjen eli MTK:n ja SLC:n edustajat käsittelivät loppuvuoden 2023 aikana vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisuutta aiempaan tapaan. Osana tätä prosessia osapuolet esittävät vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisrahoituksesta tehtäväksi 2,2 miljoonan euron määrärahavarausta tuleviin ratkaisuihin, joilla pyritään turvaamaan erityisesti kotimaisen tärkkelysperunan viljelyedellytykset kansallisten ja EU-tukivälineiden yhteensovituksena. Tuen maksaminen edellyttää sellaisen tukimallin löytämistä, jolle on olemassa säädöspohja sekä työkalut tuen maksamiseen ilman ylimääräisiä toimeenpanokustannuksia. Nämä tulevien tukiratkaisujen mahdollisuudet selvitetään mahdollisimman pian.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Myllylle harvinainen turvallisuusluokitus

Kauppakeskus Mylly on saavuttanut kansainvälisen SHORE-turvallisuussertifikaatin Platinum-tason.  Ennen Myllyä sen on saavuttanut vain viisi kaupallista kiinteistöä koko maailmassa, ja Suomessa Mylly on ensimmäinen.

Kauppakeskus Mylly on saavuttanut kansainvälisen SHORE-turvallisuussertifikaatin Platinum-tason. Se edellyttää erittäin kehittynyttä riskinhallintaa, turvallisuusjärjestelmien toimintaa ja kokonaisuutena huippuluokan turvallisuuskäytänteitä.

Turku edelleen Suomen houkuttelevimpien kuntien kärkikolmikossa

Taloustutkimus Oy on julkaissut muuttohalukkuustutkimuksen kuluvalta vuodelta. Tutkimuksen mukaan Turku on asuinpaikkana Suomen kakkonen, ja sijalla kolme kuntana, johon voisi kuvitella muuttavansa.

Toppari Akim Sairinen jatkaa TPS:n takalinjoilla

Akim Sairinen.

Jalkapallon Veikkausliigaan noussut Turun Palloseura on solminut jatkosopimuksen keskuspuolustaja Akim Sairisen kanssa. Kokeneen 31-vuotiaan topparin sopimus kattaa kauden 2026.

Uusi lentoreitti Turun ja Vilnan välillä avautui

Lentoyhtiö Wizz Air tuo Turkuun jo toisen uuden reittiavauksen lyhyen ajan sisään. Perjantaina avautui suora lentoreitti Turun ja Vilnan välille, ja vain reilu kuukausi sitten starttasivat lennot Turun ja Bukarestin välillä. Uudet reitit ovat toivottu lisä Turun lentoaseman valikoimaan.

Henrik Saxén ja Guillaume Jacquemet saavat Åbo Akademin kansleripalkinnon

Kansleri Marianne Stenius myönsi nuoremman tutkijan kanslerinpalkinnon solubiologian apulaisprofessorille Guillaume Jacquemetille.

Professori Henrik Saxén ja apulaisprofessori Guillaume Jacquemet saavat kansleri Marianne Steniuksen jakaman palkinnon menestyksekkäästä tutkimuksesta Åbo Akademissa.

Ennuste: Asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna maltillisesti

Danske Bankin tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat kääntyvät 0,8 prosentin nousuun ensi vuonna. Rakentamisen piristyminen odotuttaa itseään.

Bussipysäkkien laseja hajotettu Naantalissa

Karvetin uusittu bussipysäkki ei ehtinyt olla kauan ehjänä. Kuva on otettu marraskuussa.

Naantalissa on todettu tänä syksynä runsaasti ilkivaltatapauksia. Lähes kaikkien Aurinkotien bussipysäkkien laseja on hajotettu. Pysäkit on uusittu vasta muutaman vuoden sisällä, Lietsalan ja Karvetin pysäkit vasta tänä syksynä.

Sofia Virta vaatii hallitukselta toimia lapsien suojelemiseksi seksuaaliväkivallalta verkossa

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vaatii, että hallitus aloittaa perustamaan Suomeen erillisen, valtakunnallisen keskuksen lapsiin verkossa kohdistuvan seksuaaliväkivallan tutkintaan ja paljastavaan poliisitoimintaan. Vastaavanlaiset yksiköt toimivat jo Ruotsissa ja Norjassa.

Henna Paunu Aboa Vetus Ars Novan uudeksi museonjohtajaksi

Henna Paunu.

FM Henna Paunu on nimitetty Aboa Vetus Ars Nova (AVAN) -museoiden uudeksi museonjohtajaksi. AVAN:n säätiö etsi museonjohtajaa, jonka tehtävänä on luotsata kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä toimiva museokokonaisuus uudelle strategiakaudelle. Johtajahaku toteutettiin avoimen haun ja suorahaun yhdistelmänä. Paunu siirtyy tehtävään EMMA – Espoon modernin taiteen museon intendentin tehtävästä.

Valtio ottaa 17,8 miljardia euroa lisää velkaa tänä vuonna

Valtio ottaa tänä vuonna enemmän velkaa kuin vuodelle oli budjetoitu. Keskeinen syy taustalla on käteisvakuuksien kasvu vuoden aikana.

Yllättäviä meriajokasesiintymiä ja harvinainen punalevähavainto

Saaristomeren vedenalaisluontoa kartoitettiin sukelluksin maastokauden aikana.

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman menetelmin toteutetut kartoitukset kuluvalla maastokaudella täydentävät tietoa Saaristomeren vedenalaisluonnosta. Työ on osa Saaristomeren paikallisesti ekologisesti merkittävien merialueiden (PEMMA) kuvaamiseen tähtäävää hanketta. Kartoitukset saatiin aikataulussa päätökseen huolimatta alkukesän kovista tuulista.

Varhan vammaispalvelujen palveluohjaus yhtenäistyy tammikuussa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) vammaispalvelujen koko alueen yhteinen palveluohjaus käynnistyy keskiviikkona 14. tammikuuta. Kuntakohtaiset tällä hetkellä käytössä olevat puhelinajat poistuvat ja palveluohjaukseen tulee yksi puhelinnumero sekä yhtenäinen puhelinaika.

Uhanalainen juurilasisiipi löysi sille perustetun elinympäristön Pahaniemestä

Juurilasisiipi.

Turun ensimmäiseltä uuselinympäristöltä on löytynyt kolme harvinaista perhoslajia. Yksi lajeista on Turun silmäterä, Varsinais-Suomeen keskittynyt juurilasisiipi. Turku tulee seuraavina vuosina kasvattamaan merkittävästi uuselinympäristöjen määrää.

Suomalaiset pojat saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa

Turun yliopiston tutkimuksesta selviää, että suomalaiset lapset – erityisesti pojat – saavat yhä useammin ADHD-diagnoosin perusterveydenhuollossa. Äidin psyykkiset sairaudet, raskausajan tupakointi ja se, ettei äiti ollut parisuhteessa, olivat yhteydessä lapsen suurempaan todennäköisyyteen saada ADHD-diagnoosi.

Sekajäteastioiden tyhjennykset siirtyvät LSJH:lle kaikissa alueen kunnissa vuoteen 2030 mennessä

Noin 700 sekajätteen keräykseen käytettävää etulastattavaa sekajätesäiliötä siirtyvät LSJH:n tyhjennettäviksi ensi maaliskuussa.

Kaikki Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimialueen kunnat siirtyvät yhtenäiseen sekajäteastioiden tyhjennysjärjestelmään. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien asuinkiinteistöjen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan kiinteistöjen sekajätetyhjennyksistä vastaa LSJH. Maaliskuussa alkavan ja joulukuuhun 2029 jatkuvan siirtymävaiheen aikana LSJH saa tyhjennettäväkseen yhteensä arviolta 75 000 sekajäteastiaa.

Uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika nousee 35 vuoteen

Hallitus pyrkii esityksellään muun muassa tukemaan asuntokauppaa ja rakentamista. Esityksen mukaan uusien asuntolainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 35 vuotta, kun nykyisin enimmäiskesto on 30 vuotta.

Poliisi etsii Tyksin lähellä suojatietä ylittäneeseen naiseen törmännyttä autoilijaa

Lounais-Suomen poliisi selvittää Tyksin läheisyydessä eilen tapahtunutta onnettomuutta, jossa autoilija törmäsi suojatietä ylittäneeseen naiseen. Onnettomuus tapahtui Sirkkalankadun ja Lemminkäisenkadun risteyksessä torstaina 11. joulukuuta kello 8.24. Nainen käveli Lemminkäisenkadun jalkakäytävää ja ylitti Sirkkalankadun suojatietä pitkin. Autoilija ajoi Sirkkalankatua keskustan suunnasta.

Kultaranta Resort Oy ehdolla Naantalin matkailuneuvontapalvelujen toteuttajaksi

Naantali uudelleenorganisoi matkailutoiminnon ja kilpailutti osana sitä matkailuneuvonnan.

Naantalin kaupunki organisoi matkailutoimintonsa uudelleen ja on pyytänyt tarjouksia matkailuneuvontapalveluiden tuottajasta. Kaupunginhallituksen on määrä päättää asiasta 15. joulukuuta.

Urheilu

Toppari Akim Sairinen jatkaa TPS:n takalinjoilla

Akim Sairinen.

Jalkapallon Veikkausliigaan noussut Turun Palloseura on solminut jatkosopimuksen keskuspuolustaja Akim Sairisen kanssa. Kokeneen 31-vuotiaan topparin sopimus kattaa kauden 2026.

Liigalisenssi kaikille Veikkausliigaseuroille ensi kaudelle

Kaikille liigaseuroille on myönnetty liigalisenssi ensi kaudeksi.

Suomen Palloliiton UEFA- ja liigalisenssikomitea on käsitellyt Veikkausliigan liigalisenssejä ensi kauden osalta. Komitea on myöntänyt liigalisenssin jokaiselle 12 Veikkausliigaseuralle kaudelle 2026. Osaan myönnetyistä lisensseistä sisältyy talouteen liittyviä ehtoja.

Raision Loimu metsästää avausvoittoa Tutosta

Lentopallon Mestaruusliigan häntäpäähän jumittuneet Raision Loimu ja Tuto Volley kohtaavat Kerttulassa 10. joulukuuta. Kyseessä on joukkueiden toinen kohtaaminen kuluvalla kaudella. Ensimmäisen derby marraskuun puolivälissä päättyi Kupittaalla Tuto Volleyn voittoon. Raisiolaiset hakevat edelleen kauden ensimmäistä voittoaan. Kauden kahdeksasta ensimmäisestä ottelusta saldona on vain yksi piste.

Muzaci hakee jälleen uransa parasta kautta TPS-paidassa

Albijon Muzaci (vas.).

TPS on solminut 1+1-vuotisen jatkosopimuksen hyökkääjä Albijon Muzacin , 29, kanssa. Tuleva kausi on kosovolaissyntyiselle hyökkääjälle jo seitsemäs TPS:ssä.

Kuusi pelaajaa jättää TPS:n

Olli Hakanpää.

Maalivahti Olli Hakanpää , 26, ei jatka uraansa Turun Palloseurassa ensi kaudella Veikkausliigassa. Hakanpää on TPS:n oma kasvatti, joka kulki aikanaan seuran junioriputken läpi aina A-nuoriin asti. Ensikosketuksensa Suomen toiseksi korkeimman sarjatason miesten peleihin Hakanpää sai porilaisen Musan Salaman paidassa kaudella 2022. Porista ”Opan” tie toi seuraavaksi vuodeksi Paraisille, jossa hän torjui Piffenin ykkösvahtina.

Vapaaottelija Olli Santalahdelle kova puolalaisvastus

Olli Santalahti (punaiset hanskat) voitti marraskuussa Turussa Renan Martinsin.

Espoossa tapaninpäivänä järjestettävässä kamppailu-urheilutapahtuma Ice Cage 6:ssa ottelevan turkulaisen Olli Santalahden vastustajaksi on kiinnitetty puolalainen Mateusz Rybak . 29-vuotias Rybak on otellut ammattilaisurallaan 12 kertaa ja voittanut otteluistaan yhdeksän. Voitoistaan seitsemän hän on ottanut tyrmäyksellä. Hän on hävinnyt vain kerran ennen täyttä aikaa. Suomeen Rybak saapuu kolmen ottelun voittoputkessa.