Hallitus vahvisti kuluvan vuoden keskeiset kansalliset maataloustuet

Valtioneuvosto hyväksyi 18. tammikuuta useita kansallisia tukia koskevia asetuksia. Pohjoisesta tuesta, Etelä-Suomen kansallisesta tuesta ja sokerijuurikkaan kansallisesta tuesta muodostuva kokonaisuus on sovitettu yhteen vuonna 2023 uudistettujen EU-tukivälineiden kanssa.

Kansallista tukea maksetaan vuoden 2024 tuotannolle yhteensä noin 348 miljoonaa euroa. Tuen menekki on noin kuusi miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettu kansallisen tuen määräraha vuonna 2024 ja aiemmilta vuosilta siirtyvä säästynyt määrärahaosuus. Tällä kansallisen tuen mitoituksella varmistetaan tukikokonaisuuden jatkuminen mahdollisimman tasapainoisena eri tukivälineiden välillä ja alueellisesta näkökulmasta.

Kansallisten tukien kokonaismäärästä noin 92 prosenttia on pohjoista tukea ja noin viisi prosenttia on Etelä-Suomen kansallista tukea. Vajaan kolmen prosentin osuus tukimäärästä on muuta kansallista tukea, josta merkittävä osa on nyt vahvistettua sokerijuurikkaan kansallista tukea. Kansalliset maataloustuet täydentävät EU:n yhteisiä tukijärjestelmiä, ja EU:n maatalouspolitiikka asettaa tiukkoja rajoitteita kansallisten varojen käytölle maatalouden tukemisessa. Tuilla ei saa vääristää kilpailua EU:n yhteisillä markkinoilla.

EU-komission hyväksymät Suomen kansalliset tukimuodot perustuvat pohjoisiin tuotanto-oloihin ja niistä aiheutuviin korkeisiin tuotantokustannuksiin. Viimeisin pohjoisen tuen reunaehdot määrittävä komission päätös on Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annettu Euroopan komission päätös. Pohjoinen tuki täydentää erityisesti kotieläintalouden EU-tukivälineitä pohjoisen tuen C-alueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Etelä-Suomen kansallinen tuki kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen ja puutarhatalouteen Etelä-Suomessa, ja tuen periaatteet vuosina 2023–27 perustuvat komission päätökseen. Koko maassa maksettavan sokerijuurikkaan kansallisen tuen EU-säädöspohjana toimii EU:n maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, ja tukivälineen sisältö jatkuu ennallaan.

Suomessa maatalouden tukien merkitys on erittäin suuri maatilojen kannattavuudelle ja siten kotimaisen ruuantuotannon ylläpitämiselle. Ilman tukivälineitä ruuan alkutuotanto olisi Suomen olosuhteissa nykyistä paljon vähäisempää ja voimakkaasti keskittynyttä, sillä pelkästään markkinatuotoilla ei pystytä kattamaan keskeisten elintarvikeraaka-aineiden korkeita tuotantokustannuksia.

Vuosien 2023–27 Suomen maatalouden tukikokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on aktiivisen ja kestävän ruoantuotannon ja samalla huoltovarmuuden turvaaminen, ja kansallisten tukien järjestelmät täydentävät EU-tukivälineitä ennen kaikkea tästä lähtökohdasta.

Pohjoiseen tukeen käytettävä kokonaismäärä on vuonna 2024 noin seitsemän miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023. Kansallisen tuen momentin määräraha vuonna 2024 säilyy ennallaan, mutta aiemmilta vuosilta siirtyvää säästynyttä määrärahaosuutta on nyt vuotta 2023 vähemmän käytettävissä. Etelä-Suomen kansallisen tuen määrä on hieman alempi kuin vuonna 2023 kauden 2023–27 komission päätöksen mukaisesti. Sokerijuurikkaan kansallista tukea maksetaan koko maassa 350 euroa hehtaarilta aiempien vuosien tapaan.

Pohjoisesta tuesta yli puolet eli noin 171 miljoonaa euroa maksetaan maidontuotannolle. Maidon pohjoisen tuen kokonaismäärä on 2 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2023, kun vuoden 2023 kriisikorotus tukeen poistuu. Maidon tuki maksetaan yhtenäisellä tukitasolla, 8,6—31,5 senttiä litralta, koko vuoden 2024 ajan. Litraa kohti maksettua tukitasoa tarkennetaan vuosittain tuotantomäärän kehityksen mukaan. Vuoden 2025 alussa maksetaan litratuen jälkierä, jolla varmistetaan käytettävissä olevan vuoden 2024 tuen täysimääräinen käyttö.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle EU:n markkinajärjestelyasetuksen ja Euroopan komission päätöksen perusteella. Tukimäärät kokonaistasolla ovat komission päätöksen mukaisesti hieman pienemmät kuin vuonna 2023. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki nousee kaksi euroa viitemäärän yksikköä kohti AB-alueella, kun maksun perusteena olevien tilakohtaisten viitemäärien kokonaismäärä vuosittain pienenee. Kasvihuonetuotannon tuki avataan samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Puutarhatalouden varastointituen lähtötasot eivät muutu vuoteen 2023 verrattuna, mutta tukitasot tarkentuvat varastoitavien tuotemäärien perusteella myöhemmin.

Sonnien eläinyksikkökohtaista tukea korotettiin kymmenellä eurolla eläinyksiköltä verrattuna vuoteen 2023. Myös emolehmien, uuhien ja kuttujen tukea korotettiin 25 eurolla eläinyksikköä kohti vuoteen 2023 verrattuna. Teurashiehojen tukea alennettiin 30 eurolla eläinyksikköä kohden vuoden 2023 korotetusta tuesta, mutta hankalan markkinatilanteen perusteella teurashiehojen tukitaso on edelleen aiempia vuosia korkeampi. Samalla teurastettujen sonnien tukitaso säilyi samalla tasolla kuin vuonna 2023. Näiden tukitasojen tarkennusten lähtökohtana on varmistaa kotieläintalouden tuotantoedellytykset pohjoisen tuen alueella.

Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tukitasoksi päätettiin alempi tukitaso kuin vuonna 2023, kun tuessa käytössä ollut erityinen kriisikorotus poistuu. Rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on aiempien vuosien tapaan laskennallisesti saman suuruinen kuin AB –alueella. Koska sika- ja siipikarjatalouden tuki nousee AB-alueella, rajoitteen ylittävien yksiköiden tuki on 2–3 euroa viitemäärän yksikköä kohti korkeampi kuin vuonna 2023.

Valkuaiskasvien ja öljykasvien viljelyn yksikkötuet laskevat vuoteen 2023 verrattuna, kun viime vuonna maksettu erityiskorotus poistuu. Muut pinta-ala- ja yksikköperusteiset pohjoiset tuet säilyvät vuoden 2023 tasolla. Metsämarjojen ja sienten varastointituessa tukitasot säilyvät samoina kuin vuonna 2023.

Valtion ja maatalouden tuottajajärjestöjen eli MTK:n ja SLC:n edustajat käsittelivät loppuvuoden 2023 aikana vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisuutta aiempaan tapaan. Osana tätä prosessia osapuolet esittävät vuoden 2024 kansallisten tukien kokonaisrahoituksesta tehtäväksi 2,2 miljoonan euron määrärahavarausta tuleviin ratkaisuihin, joilla pyritään turvaamaan erityisesti kotimaisen tärkkelysperunan viljelyedellytykset kansallisten ja EU-tukivälineiden yhteensovituksena. Tuen maksaminen edellyttää sellaisen tukimallin löytämistä, jolle on olemassa säädöspohja sekä työkalut tuen maksamiseen ilman ylimääräisiä toimeenpanokustannuksia. Nämä tulevien tukiratkaisujen mahdollisuudet selvitetään mahdollisimman pian.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kansalaiset eivät pidä korruptiosta, mutta ovat valmiita katsomaan sitä sormien läpi, jos poliitikko on samaa mieltä

Kansalaiset suhtautuvat kielteisesti poliitikkojen toimintaan, joka rikkoo vakiintuneita asianmukaisen käyttäytymisen normeja. Monet ovat kuitenkin valmiita hyväksymään korruption, mikäli he jakavat päättäjien poliittiset näkemykset. Malli on samankaltainen kaikissa tutkituissa kymmenessä maassa, Suomi mukaan lukien, riippumatta siitä, kuinka paljon korruptiota maassa esiintyy, kertoo uusi tutkimus .

Ruben Rafkinille ja Eetu Mäkiniemelle jatkosopimus TPS:n kanssa

Ruben Rafkin.

Turun Palloseura on tehnyt puolustaja Ruben Rafkinin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, joka kattaa kaudet 2026–27 ja 2027–28. Turun Palloseura on tehnyt myös kauden 2026–27 kattavan jatkosopimuksen maalivahti Eetu Mäkiniemen kanssa.

Pahoinpitelyjen määrä nousi ennätystasolle viime vuonna – myymälävarkauksien aalto jatkuu

Viranomaisten tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi viime vuonna yli seitsemällä prosentilla edeltävästä vuodesta. Pahoinpitelyjä ilmoitettiin kaikkiaan 44 600, mikä on suurin koskaan tilastoitu määrä.

Flame Jazz Cruise XXVII tuo minifestivaalin Itämerelle

Jukka Eskola ja Timo Lassy esiintyvät jazzristeilyn paluumatkalla.

Jo 27. kertaa järjestettävä Flame Jazz Cruise kokoaa suomalaisen jazzin ja rytmimusiikin kärkikaartin Viking Gracelle viikonloppuna 31.1.–1.2. Turun satamasta lauantai-iltana 31. tammikuuta lähtevä jazzristeily tarjoaa svengaavaa big band -energiaa, sielukasta soulia, retrotunnelmaa ja intiimejä klubihetkiä – kaikki saman risteilyn aikana.

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden mielestä turvallisuus on monen asian summa

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden kokemuksia turvallisuudesta kotona. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin turvallisuutta kotona haastattelemalla kotona asuvia kotihoidon palvelujen piirissä olevia iäkkäitä ihmisiä ja valokuvaamalla heidän tunnistamia turvallisuustekijöitä. Iäkkäät ihmiset kokivat tutkimuksessa turvallisuuden kotona hyvin laajana: se sisältää muun muassa lähiympäristön, sosiaaliset suhteet, teknologian ja esteettömyyden.

Täyttä asiaa: Kauppahalli pitäisi sijoittaa Kauppatorille

Turun kauppahallin väistötilat pitäisi rakentaa kauppatorin yläreunaan Yliopistonkadun ja osan kauppatorin yläreunaa päälle! Siten se elävöittäisi kauppatoria ja pelastaisi kauppahallin väistötilojen onnistumisen. Perinteiset kauppapaikat kauppatori ja kauppahalli ovat kulkeneet käsikädessä jo 130 vuotta.

Yrittäjien jaksaminen heikentynyt – apua haetaan, mutta moni jää yksin

Yrittäjien jaksaminen on hieman heikentynyt huhtikuusta 2024, osoittaa Yrittäjägallup.

Kauppakeskus Skanssiin avautuu uusi kahvila Café Waffle & Crepe

Uuden kahvilan tarjonnassa on muun muassa vohveleita.

Kauppakeskus Skanssi saa kahvilan kauppakeskuksen toiseen kerrokseen, kun uusi kahvila Café Waffle & Crepe avaa ovensa.

Tutkimus: Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat selittää ahdistuneisuuden nousua pitkien sairauspoissaolojen yleisimmäksi perusteeksi

Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahajaksot ovat yleistyneet Suomessa jyrkästi vuosina 2017–24. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila on noussut yleiseksi diagnostiseksi perusteluksi sairauspäivärahalle. Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat osaltaan selittää ahdistuneisuuden nousua pitkien sairauspoissaolojen syynä.

Elomatic ostamassa Turun kaupungilta tontin Tiedepuistossa ytimestä 4,35 miljoonalla eurolla

Elomatic Oy:n tuleva tontti Kupittaan kärjen kaava-alueella.

Turun kaupungin ja Elomatic Oy:n kiinteistökaupan esisopimus etenee Turun kaupunginhallituksen käsittelyyn 2. helmikuuta. Sopimuksen kautta kaupunki sitoutuu myymään ja Elomatic ostamaan tontin Kupittaan kärjen kaava-alueen ytimestä. Kiinteistökaupan esisopimuksen mukainen kauppahinta on 4 350 000 euroa. Rakentaminen tontille on mahdollista aloittaa vuoden 2028 alussa.

Postitien tarina esillä Raision kaupungintalon Galleriassa

Marita Katariina Ojala, Kylä ja joki. Turkulainen taiteilija on kuvittanut Suuri Postitie 1753 -näyttelyn.

Raision kaupungintalon Galleriassa on esillä 3.–26. helmikuuta Suuren Postitien historiaa Vehmaalta Mynämäkeen kulkevalta osuudelta. Galleriassa nähdään helmikuussa kuvitettu tarina Suuren Postitien varrelta Vehmaan Vinkkilästä Mynämäen Korvensuuhun.

Tulipalossa vain minuutteja aikaa – asumisyksiköiden poistumisturvallisuuden taso vaihtelee alueittain

Poistumisturvallisuus on keskimäärin hyvällä tasolla hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasunnoissa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria eikä asukkaiden toimintakykyyn liittyviä riskejä aina tunnisteta. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta selvityksestä, jossa kartoitettiin poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden tilaa.

Kuluttajien ja yritysten maksukyvyn elpyminen jatkui

Perintäonnistumalla mitattuna kuluttajien maksukyky tasaantui vuosien laskusuuntaisen kehityksen jälkeen vuoden 2024 lopulla ja kääntyi kasvuvuuntaan vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Perintäonnistumat nähdään kolmen kuukauden viiveellä, joten vuoden viimeisen neljänneksen katsaus kertoo edeltävän vuosineljänneksen onnistumista.

Yrittäjät ja kuluttajat kykenivät maksamaan laskujaan aiempaa paremmin, ilmenee luotonhallintayhtiö Intrumin katsauksesta viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Perinnän onnistumisen perusteella sekä kuluttajien että yritysten maksukyky kääntyi parempaan suuntaan vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen ja on jatkunut kasvusuuntaisena.

Enemmistö nuorista aikuisista yrittää vähentää älylaitteiden käyttöä – yli 80 prosenttia arvioi käyttävänsä laitteita enemmän kuin haluaisi

Enemmistö nuorista aikuisista käyttää älylaitteita enemmän kuin haluaisi ja on yrittänyt vähentää niiden käyttöä. Noin kaksi kolmesta ajattelee, että ruutuajan vähentäminen parantaisi heidän hyvinvointiaan. Kahdeksan kymmenestä (78 %) nuoresta aikuisesta arvioi sosiaalisen median käytön olevan merkittävä syy ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin. Puolet (52 %) nuorista aikuisista arvioi älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään.

Korppoon lajitteluasemaa uudistuu – uusi toimistorakennus valmistuu kesäkuussa

Korppoon lajitteluaseman vanhan toimiston purkutyöt alkoivat tammikuun puolivälissä.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) uusii Korppoon lajitteluaseman toimistorakennuksen. Vanhan, varastorakennuksen toisessa päädyssä sijainneen toimiston purkutyöt ovat jo käynnissä. Uuden toimiston arvioidaan olevan käytössä juhannukseen mennessä.

Rahastoissa tapahtui historiallinen käänne, Eurooppa-rahastot kiilasivat suosiossa Suomi-rahastojen ohi

Ensin Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille sijoittavat rahastot ohittivat suosiossa Suomen osakemarkkinoille sijoittavat rahastot, ja nyt niiden ohi ovat kirineet myös Eurooppaan sijoittavat rahastot. Kaikkiin Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin tehtiin viime vuonna sijoituksia 5,6 miljardilla eurolla.

Eläkeikäisten yleislääkäripalvelujen käyttö lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun alussa

Yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttö kasvoi 65 vuotta täyttäneillä huomattavasti valinnanvapauskokeilun ensimmäisten kuukausien aikana. Yleislääkäripalveluiden käyttö kokeilun ulkopuolella väheni odotettua maltillisemmin.

Furuholm: Syyrian kurdien turvallisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen varmistettava

Syyrian presidentin Ahmed al-Šaraan joukot ovat hyökänneet kurdien itsehallintoalueille tulitaukosopimuksista huolimatta. Syyrian armeija on tappanut siviilejä, ja kymmeniätuhansia ihmisiä on joutunut pakenemaan. Ruoan, terveydenhuollon ja humanitaarisen avun saanti on estetty. Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Timo Furuholm (vas.) pitää kurdien tilannetta todella huolestuttavana. Hän on jättänyt Rojavan tilanteesta torstaina kirjallisen kysymyksen.

Näköislehti

Urheilu

Ruben Rafkinille ja Eetu Mäkiniemelle jatkosopimus TPS:n kanssa

Ruben Rafkin.

Turun Palloseura on tehnyt puolustaja Ruben Rafkinin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, joka kattaa kaudet 2026–27 ja 2027–28. Turun Palloseura on tehnyt myös kauden 2026–27 kattavan jatkosopimuksen maalivahti Eetu Mäkiniemen kanssa.

Tim Söderlund Leger jättää TPS:n

Tim Söderlund Leger.

Turun Palloseura ja hyökkääjä Tim Söderlund Leger ovat purkaneet pelaajasopimuksensa yhteisymmärryksessä.

Turku selvitti Kupittaan palloiluhallin pelialustan puutteita – uusia ratkaisuja luvassa

Kupittaan palloiluhallin matto-ongelmat olivat ilmeisiä 25. tammikuuta. Kaupunki ei ollut huolehtinut mattoa pelikuntoon, vaan TPS:n taustahenkilöt joutuivat teippaamaan sitä ennen ÅIF-ottelua.

Kupittaan palloiluhallin F-liigan salibandyotteluissa on ollut puutteita pelialustassa. Ne ovat huolestuttaneet seuroja. Turun kaupunki selvitti salibandyliigaotteluiden tapahtumat, jotka koskevat Kupittaan palloiluhallin maton teippauksen puutteita.

Puukkokatsomo: Kentät kuntoon Kupittaalla

Cira Virta.

Cira Virta , Tuulia Lahti , Jenna Saario … Kalliiksi tuntuvat käyvän Kupittaan palloiluhallin olosuhteet turkulaisille salibandyjoukkueille.

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.