Suomalaiset uskovat tunnistavansa digihuijaukset hyvin, ja vain harva kertoo joutuneensa varsinaisen huijauksen uhriksi. Silti huijausyritykset ovat arkipäivää – yli puolet on kohdannut niitä viimeisen vuoden aikana, ja tilanteet voivat osua kehen tahansa. Tulokset selviävät S-Pankin Arjen turvabarometri -kyselystä. Finanssialan lukujen perusteella suomalaiset menettävät vuosi vuodelta enemmän rahaa huijauksiin.

Kysely paljastaa, että huijausyrityksiä kohdataan laajasti. Vastaajista 59 prosenttia on saanut pankin, muun yrityksen tai viranomaisen nimissä huijausviestin tai -puhelun, vanhemmat ikäryhmät muita useammin.

Huijaukset näkyvät paitsi laajasti, myös monessa muodossa: puolet vastaajista on kohdannut tekoälyllä tuotettuja huijauksia, väärää tietoa tai valeprofiileja, ja viidennes on tarttunut verkko- tai somemainokseen, joka osoittautui huijaukseksi. Vastaajista 14 prosenttiin on puolestaan yritetty vaikuttaa valesuhteen, sijoitushuijauksen tai esihenkilöhuijauksen kautta ainakin kerran.

Suomalaiset luottavat kuitenkin vahvasti omaan digiosaamiseensa, mikä näkyy erityisesti uskossa kykyyn tunnistaa huijaukset. Lähes yhdeksän kymmenestä kokee tunnistavansa digihuijaukset ainakin jossain määrin, ja nuoret kokevat muita useammin olevansa täysin varmoja osaamisestaan. Miehet arvioivat osaamisensa hyväksi hieman naisia useammin. Vain harva kertoo luovuttaneensa pankkitunnuksensa huijaussivustolle, tai pankkitililtä on viety tai yritetty viedä rahaa.

– Suomalaiset ovat kyselyn mukaan kovin itsevarmoja omasta osaamisestaan tunnistaa huijausyrityksiä, mutta valitettavasti omat mielikuvat ja tilastot eivät täysin kohtaa. S-Pankin oman ja esimerkiksi Finanssialan datan perusteella huijauksiin kuitenkin langetaan, S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä kertoo tiedotteessa.

– Esimerkiksi vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata yhteensä 148 miljoonaa euroa. Tästä summasta pankit onnistuivat kuitenkin estämään tai palauttamaan huijattuja maksuja 75,5 miljoonan euron edestä. Pankeilla ja muilla toimijoilla on tärkeä rooli jatkuvasti informoida asiakkaita huijauksista ja niiden kehittymisestä, jotta ihmisillä on mahdollisuus niiltä suojautua, Niemelä jatkaa.

Verkko- ja digihuijaukset muuttavat nopeasti muotoaan teknologian kehittyessä ja rikollisten etsiessä uusia keinoja. Huijaukset ovat muuttuneet yhä uskottavammiksi ja paremmin kohdennetuiksi, ja muistuttavat arjen aitoja tilanteita.

– Sähköpostihuijauksista on viime aikoina siirrytty yhä enemmän puhelinhuijauksiin, vaikka niitä on edelleen määrällisesti vähemmän. Näissä huijauksissa menetetyt summat ovat usein suurempia, koska asiakas toimii tilanteessa itse. Voi tulla yllätyksenä, että tällaisissa tapauksissa menetettyä rahaa ei välttämättä korvata, Niemelä muistuttaa.

Huijauksia levitetään yhä enemmän myös sosiaalisen median kautta. Rikolliset houkuttelevat käyttäjiä mainosten ja viestien avulla klikkaamaan linkkejä huijaussivustoille, jotka on tehty näyttämään aidoilta.

– Vaikka regulaatio estää jo osin rikollisten toimintaa sosiaalisen median palveluissa, iso kysymys on, miten isot sosiaalisen median toimijat saadaan mukaan estämään huijauksia. Lisäksi tekoäly tekee huijauksista entistä uskottavampia. Se mahdollistaa realistiset viestit, valeprofiilit ja väärän tiedon leviämisen nopeasti, jolloin aidon ja huijauksen erottaminen vaikeutuu entisestään. Siksi myös kuluttajilta vaaditaan yhä enemmän kriittisyyttä ja kykyä arvioida, mihin tietoon voi luottaa. Huijausten estäminen kuuluu ihan kaikille, Niemelä sanoo.

Niemelä muistuttaa, että huijaukset eivät kohdistu vain tiettyihin ryhmiin, vaan voivat osua kehen tahansa.

– Kaikenikäiset kaikissa väestöryhmissä voivat langeta huijauksiin. Vaikka kuinka ajattelisi, että tunnistaa huijausyritykset, arjessa tilanne voi olla toinen. Kiireeseen tai juuri oikeaan hetkeen, esimerkiksi odotettuun pakettiin, viranomaisviestiin tai läheisen avunpyyntöön, osuessaan huijaukseen on helppo uskoa. Hyvä nyrkkisääntö on, että pankki, viranomaiset tai muut asialliset toimijat eivät koskaan vetoa kiireeseen. Jos epäilee saamaansa viestiä, voi soittaa esimerkiksi S-Pankin asiakaspalveluun ja tarkistaa asian, Niemelä neuvoo.

– Myönteistä on kuitenkin se, että huijauksia torjutaan yhä enemmän ennakolta. Pankkialan, teleoperaattoreiden sekä viranomaisten yhteistyön tuloksena syntyneen estolistahankkeen avulla voidaan estää tunnettuja huijaussivustoja ja rahaliikennettä jo ennen kuin asiakas ehtii toimia, Niemelä kertoo.

S-Pankin Arjen turvabarometri on ajankohtainen vuosittain toistuva katsaus suomalaisten arjen turvallisuuteen. Se kartoittaa, miten suomalaiset kokevat kokonaisturvallisuuden ja miten turvallisuuden tunteen kokemukset näkyvät arjessa eri elämäntilanteissa. Vuosittain toistuvana se vertailee muun muassa eri ajankohtien sekä yhteiskunnallisten ja geopoliittisten muutosten vaikutusta arjen turvallisuuden tunteen kehittymiseen. Raportti kokoaa yhteen eri turvallisuusnäkökulmat muodostaen uudenlaisen kokonaiskuvan suomalaisten arjen turvallisuudesta.

Arjen Turvabarometri -tutkimus sisälsi seitsemän kysymystä, joista muodostettiin vuosittain seurattava Arjen turvaindeksi. Se kertoo yhdellä luvulla, miten turvalliseksi suomalaiset kokevat arkensa eri näkökulmista. Digitaaliseen turvallisuuteen liittyvä indeksi näyttäytyy toiseksi vahvimmalta, mikä kertoo, että suomalaiset ovat välttyneet vakavilta uhkilta ja omaavat jonkinlaista kykyä toimia tilanteita kohdatessa. Teemaindekseistä vahvimpana näyttäytyy arjen turvallisuusteot, joissa on myös digitaaliseen turvallisuuteen liittyviä tekoja.

Kantar Finland Oy toteutti Turvabarometrikyselyn S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 102 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Tulokset sisältävät tarkastelua maakuntatasolla ja jakaumat ovat lähellä maakuntien edustavuutta väestössä. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–9.3.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)