Kevättyöt etenevät rauhalliseen tahtiin

Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Kuva: Lilli Jokela

Kevätkylvöt käynnistyivät suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Kylvötyöt ovat Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä keskimääräisessä aikataulussaan, jos sää pysyy poutaisena ja ilmat lämpenevät hieman, ja muuallakin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin toukokuun puolivälissä.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella peltojen kuivumisessa muokkauskuntoon on ollut toivomisen varaa. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai välttävä. Roudattoman talven jäljiltä Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin ja paikoitellen runsaat sateet ovat liettäneet hiesumaita. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia. Maan etelä- ja länsiosissa savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.

Viime talvi oli suotuisa talvehtimisten suhteen, paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan talvehtiville kasveille. Talvituhot ovat olleet vähäisiä ja niin nurmet, syysviljat, syysöljykasvit kuin marja- ja omenakasvustot ovat talvehtineet hyvin. Kevät on ollut viileä ja yöpakkasia on ollut koko huhtikuun ajan, mutta hitaan kasvuunlähdön ansiosta yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet suurempia vaurioita kasvustoihin.

Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla runsas viikko sitten ja kylvöt ovat vielä aivan alussa. Kevätkylvöjen odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla peltojen kuivumista joudutaan vielä odottamaan ja Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät vapun aikaan. Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkamassa lähipäivinä. Rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Pohjanmaata myöten viikon kuluessa. Kevätrypsin kylvöjen odotetaan alkavan toukokuun puolivälissä.

Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin.

Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ja rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Suuret hanhi- ja joutsenparvet ovat paikoin aiheuttaneet vahinkoja syyskasveille ja nurmille, ja niiden pelätään tuhoavan myös kevätkylvöksiä.

Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla, mutta säiden viileneminen pysäytti kehityksen. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on hillinnyt kasvustojen kasvuun lähtöä. Yöpakkaset eivät näillä näkymin ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin, mutta tilannetta pystytään arvioimaan paremmin, kun kasvu on jälleen uudestaan päässyt käyntiin. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä. Syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.

Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin lumien sulettua ja peltojen kuivuttua koneita kantaviksi jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa. Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa, mutta työt ovat keskeytyneet kylmän ja sateisen jakson takia useilla alueilla. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.

Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä hyvin maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Viljelykasvien valinnoissa näkyy hienoinen suuntaus kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä. Merkittävimmät muutokset kylvöaloissa koskevat kevätöljykasveja, kauraa, hernettä, sokerijuurikasta, kuminaa ja luomualaa yleisesti. Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kauran Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat pitäneet kiinnostusta yllä herneen viljelyyn, ja viljelyn laajentamiseen on kiinnostusta Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Kevätvehnän ja rehualan viljelyaloissa on tapahtumassa toisilla alueilla viljelyalojen kasvua, toisilla alueilla puolestaan pienenemistä. Myöskään mallasohran, ruokaperunan ja luonnonhoitopeltojen kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa jo maaliskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa varhaisperunoiden istutukset käynnistyivät huhtikuun alussa ja Pohjanmaan rannikkoalueellakin huhtikuun puolen välin jälkeen. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet varhaisperunakasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.

Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty ja kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumisen talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen hyvin, mutta talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.

Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Massan sijasta massia

Loistoristeilijän valmistuminen näkyy myös matkailutilastoissa. Laivan filippiiniläisiä työntekijöitä koulutetaan Turussa ja se aiheuttaa ison piikin tilastoihin.

Euroopassa tehtiin matkailussa ennätyksiä jo viime vuonna, Suomessa vain Lapissa. Lapin matkailu kasvaa ja kukoistaa, mutta muu maa kärsii kotimaisen kysynnän puutteesta, sillä matkailu on Suomessa edelleen riippuvainen kotimaisista matkailijoista. Muualta tulevia matkustavaisia on yhä vain vähän.

Uusi illalliselämys starttaa Logomossa

Smörrebröd.

Logomon MOVE 5D-tila saa uuden fine dining -kokonaisuuden, kun syyskuussa käynnistyy kolmas immersiivinen illalliskonsepti – The Essence of Taste. Tällä kertaa vieraat pääsevät matkalle maailman ympäri – kahdeksan kohdetta, kaksitoista ruokalajia ja täysin uusi tarina tekevät illasta moniaistillisen seikkailun, jollaista ei muualla Suomessa koeta.

Pääosassa suomenruotsalainen vammaishistoria

Vammaishistoriakuukautta vietetään syyskuussa toista kertaa Suomessa. Kuukautta koordinoi verkosto, jossa on mukana yksityishenkilöitä, aktivisteja, instituutioita ja järjestöjä, joilla on erilaisia yhteyksiä vammaisliikkeeseen ja vammaisten ihmisten kulttuuriperintöön.

Termostaatit kuntoon, kulutus kuriin

Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit, saattavat kesän aikana jumiutua.

Kiinteistön talotekniikan järjestelmät ja automatiikan säädöt kannattaa laittaa ajoissa kuntoon lämmityskauden varalle, vaikka syksy vielä lämpimältä näyttäisikin. Kulutuksen seuranta on yhä tärkeämpää paitsi energian ja kustannusten säästön myös järjestelmien vikaantumisen havaitsemisen vuoksi.

Mediakuvasto kotihoidosta vahvistaa ikääntyviin liitettyä taakkapuhetta

Ikääntyneiden kotihoitoa on käsitelty mediassa runsaasti viime vuosina. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että sanomalehdissä julkaistut kuvat kotihoidosta rakentavat mielikuvaa kiireisestä työn arjesta ja ikääntyneistä passiivisina hoivan kohteina.

Raisiolaiset lapset ja nuoret oppivat uimataidon Ulpukassa

Raisiolaiset lapset ja nuoret oppivat uimataidon Uintikeskus Ulpukassa. Ulpukassa käyvät koululaisryhmät esikoululaisista lukiolaisiin. Nuorimmille oppilaille opetuksen toteuttaa uimaopettaja.

Työtapaturmat vähentyneet työn luonteen muuttuessa

Työn tekemisestä on tullut turvallisempaa ja tapaturmariskit ovat pienentyneet. Muutos mahdollistaa myös työtapaturmavakuutuksien hinnoittelun päivittämisen.

Viking Linella kesän aikana lähes 1,8 miljoonaa matkustajaa

Viking Linen Turku–Tukholma-reitin matkustajamäärä oli kesäkaudella lähes 740 000.

Kesälomakausi houkutteli matkustajia Viking Linen laivoille viime vuoden tapaan. Kesän huippusesonki jatkui pitkälle elokuuhun Suomeen saapuvien turistien voimin.

Elokuussa ensirekisteröitiin uusia autoja viidennes vähemmän kuin viime vuonna

Tilastokeskuksen mukaan elokuussa rekisteröitiin uusia henkilöautoja 5 262, mikä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan elokuussa rekisteröitiin 9 247 uutta ajoneuvoa. Ensirekisteröinnit vähenivät 16 prosenttia edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna.

Kaukolämpötyö sulkee ajokaistan Kalevantiellä

Kaukolämpötyö jatkuu Kalevantiellä Jaanintien risteyksen kohdalla 9.–26. syyskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä Varissuon suuntaan ajettaessa.

Turku kutsuu uudet kaupunkilaiset Turun päivän etkoille TPS–KalPa-otteluun

Turun kaupunki toivottaa kaikki tänä vuonna Turkuun muuttaneet uudet kaupunkilaiset tervetulleiksi jääkiekko-otteluun Turun päivän etkoille. Ilta huipentuu poptähti Robinin esiintymiseen.

Biojätteen lajittelu entistä yleisempää

Kuntien jäteyhtiöt ovat ulottaneet jätelain ja alueellisten jätehuoltomääräysten vaatimusten mukaisen biojätteen erilliskeräyksen yhä useamman suomalaisen saataville. Kuvissa asukasmäärien osuudet ennen jätelain velvoitteiden voimaantuloa (oik.) sekä tilanne nyt (vas.).

Kuntien jäteyhtiöt ovat vastanneet hyvin jätelain vaatimuksiin biojätteen erilliskeräyksen laajentamisesta. Kesästä 2024 alkaen biojätteen lajittelu on ollut pakollista kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa ja muissa taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöillä. Suurin osa suomalaisista on saanut biojätteen erilliskeräysastian omaan jätekatokseensa.

Elokuu maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Lounais-Euroopassa koettiin elokuussa poikkeuksellinen helleaalto.

Yliopiston tutkijat nousevat Tieteen lavalle – aiheena musiikin voima

Keskustelua teatterin yleisölämpiössä johdattaa kaupunginteatterin teatterinjohtaja Satu Rasila.

Kaikille avoin ja maksuton Tieteen lava -keskustelusarja jatkuu kaupunginteatterin teatterin yleisölämpiössä. Tieteen lava on Turun yliopiston ja Turun Kaupunginteatterin yhteinen formaatti, jossa tutkijat avaavat teatterin ohjelmistossa olevien esitysten teemoja.

Liikenneturvallisuusviikolla huomio keskittymiseen liikenteessä

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Liikenneturvallisuusviikkoa. Teema ”Aistit avoinna liikenteessä” kannustaa lapsia ja nuoria keskittymään liikenteeseen ja aikuisia tukemaan turvallista liikkumista esimerkillään. Fintrafficin tieliikennekeskus muistuttaa, että liikenneturvallisuus opitaan lapsena ja se on paljon muutakin kuin pelkät säännöt.

Menestyskomedia Kvartetti avaa Teatteri Akselin juhlavuoden syyskauden

Reggien roolissa Kvartetti-näytelmässä nähdään Kari Danielsson.

Ronald Harwoodin käsikirjoittama Kvartetti (The Quartet) sai pohjoismaisen ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa vuonna 2002 ja sitä esitettiin loppuunmyydyille saleille tauotta lähes kymmenen vuotta. Kvartetti nähdään kymmenvuotisjuhliaan viettävän Teatteri Akselin päänäyttämöllä Aleksi Kauppisen ohjaamana. Näytelmä saa ensi-iltansa perjantaina 12. syyskuuta. Esityskausi jatkuu 17. lokakuuta saakka.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan johto vaatii junien nettiyhteydet kuntoon

Liikenne- ja viestintävaliokunnan johto vaatii junien netin kuntoon laittamista. Valiokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) ja varapuheenjohtaja Timo Furuholm (vas.) muistuttavat hallitusta, että toimivat yhteydet ovat kasvutoimia.

Kuivuusjaksot ja rankkasateet merkittävin riski vesihuollolle

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskin vesihuollolle.

Vesihuolto on huoltovarmuuden kannalta kriittinen toimiala, jonka toimintavarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot haastavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa.

Urheilu

Turkulaiset salibandyjoukkueet uuden edessä

TPS:n ja FBC Loiston keskinäisestä taistosta on lupa odottaa entistä tasaisempaa. Kauden ensimmäistä derbyä joudutaan odottamaan lokakuun alkuun.

TPS ja Loisto lähtevät F-liigan kauteen muuttuneessa tilanteessa

TPS:n Mika Suoraniemi luottaa kauden kynnyksellä ympärillään oleviin

Mika Suoraniemi on toiminut TPS:ssä muun muassa pelaajana, juniorivalmentajana, pelaajatarkkailijana ja nyt urheilutoimenjohtajana.

Liiga-kausi käynnistyy huomenna 9. syyskuuta, kun kiekko putoaa Hämeenlinnassa jäähän HPK–TPS-ottelun alkamisen merkiksi. Myös pitkän päivätyön TPS:ssä eri rooleissa tehneelle Mika Suoraniemelle uusi kausi on uuden alku. Alkava kausi on Suoraniemen ensimmäinen TPS:n urheilutoimenjohtajana.

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.