Kevättyöt etenevät rauhalliseen tahtiin

Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Paimiolaisella Alanteen tilalla kevätkylvöt alkoivat jo huhtikuun puolella. Kuva: Lilli Jokela

Kevätkylvöt käynnistyivät suotuisilla alueilla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla runsas viikko sitten. Kylvötyöt ovat Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vielä keskimääräisessä aikataulussaan, jos sää pysyy poutaisena ja ilmat lämpenevät hieman, ja muuallakin kevätkylvöjen arvioidaan pääsevän täyteen vauhtiin toukokuun puolivälissä.

Pellot ovat kuivuneet vaihtelevasti kylvökuntoon runsaslumisen talven ja huhtikuun viileyden vuoksi. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella peltojen kuivumisessa muokkauskuntoon on ollut toivomisen varaa. Peltojen muokkautuvuus on ollut useimmilla alueilla tyydyttävä tai välttävä. Roudattoman talven jäljiltä Etelä-Suomen savimaat muokkautuvat tavanomaista huonommin ja paikoitellen runsaat sateet ovat liettäneet hiesumaita. Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla pellot ovat olleet hyvin muokkautuvia. Maan etelä- ja länsiosissa savisilla ja hiesuisilla lohkoilla tasausäestykset ovat olleet tarpeen.

Viime talvi oli suotuisa talvehtimisten suhteen, paksu lumipeite tarjosi hyvän suojan talvehtiville kasveille. Talvituhot ovat olleet vähäisiä ja niin nurmet, syysviljat, syysöljykasvit kuin marja- ja omenakasvustot ovat talvehtineet hyvin. Kevät on ollut viileä ja yöpakkasia on ollut koko huhtikuun ajan, mutta hitaan kasvuunlähdön ansiosta yöpakkaset eivät ole aiheuttaneet suurempia vaurioita kasvustoihin.

Kevätviljojen kylvöjä päästiin aloittamaan Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla runsas viikko sitten ja kylvöt ovat vielä aivan alussa. Kevätkylvöjen odotetaan pääsevän kunnolla käyntiin tämän ja ensi viikon aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla peltojen kuivumista joudutaan vielä odottamaan ja Lapissa pelloilla on vielä runsaasti lunta.

Sokerijuurikkaan kylvöt aloitettiin ensimmäisenä Varsinais-Suomessa runsas viikko sitten. Satakunnassa ja Etelä-Suomen rannikkoalueella sokerijuurikkaan kylvöt käynnistyivät vapun aikaan. Pohjanmaalla sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkamassa lähipäivinä. Rapsin kylvöjen arvioidaan alkavan Etelä-Pohjanmaata myöten viikon kuluessa. Kevätrypsin kylvöjen odotetaan alkavan toukokuun puolivälissä.

Kesäperunoiden istutuksen arvioidaan alkavan viikon kuluessa. Varastoitavankin perunan istutuksia viileys on siirtämässä eteenpäin.

Toistaiseksi ei ole havaittu merkittäviä kasvinsuojeluongelmia ja rikkakasvitilanne on tavanomainen. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Suuret hanhi- ja joutsenparvet ovat paikoin aiheuttaneet vahinkoja syyskasveille ja nurmille, ja niiden pelätään tuhoavan myös kevätkylvöksiä.

Syysviljat ja nurmet ehtivät aloittaa kasvuaan huhtikuun alun lämpöjakson aikana suotuisimmilla alueilla, mutta säiden viileneminen pysäytti kehityksen. Huhtikuussa päivälämpötilat ovat vaihdelleet ja yöpakkasia on esiintynyt koko maassa, mikä on hillinnyt kasvustojen kasvuun lähtöä. Yöpakkaset eivät näillä näkymin ole aiheuttaneet vioituksia kasvustoihin, mutta tilannetta pystytään arvioimaan paremmin, kun kasvu on jälleen uudestaan päässyt käyntiin. Pohjois-Suomessa kasvustot ovat vielä lepotilassa tai lumen peittämiä. Syysviljat ja -öljykasvit ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin suurimmassa osassa maata. Talvehtimisongelmia on havaittu ainoastaan Pohjanmaan rannikkoalueen syysvehnä- ja nurmikasvustoissa.

Syysviljojen ja -öljykasvien kevätlannoitukset aloitettiin lumien sulettua ja peltojen kuivuttua koneita kantaviksi jo huhtikuun alkupuolella maan etelä- ja länsiosissa. Maan sisäosissakin päästiin lannoituksiin huhtikuun lopulla. Myös nurmien lannoitukset aloitettiin ensimmäisillä alueilla jo huhtikuun alussa, mutta työt ovat keskeytyneet kylmän ja sateisen jakson takia useilla alueilla. Etelä-Suomessa kevätlannoitukset ja nurmien paikkauskylvöt on saatu lähes tehtyä. Maan pohjoisosissa ja Kainuussa kevätlannoituksien käynnistämistä joudutaan vielä odottamaan.

Viljelysuunnitelmien perusteella viljelijät ovat tekemässä hyvin maltillisia muutoksia eri kasvien viljelyaloihin. Viljelykasvien valinnoissa näkyy hienoinen suuntaus kohti monipuolisempaa viljelykasvivalikoimaa, jonka avulla pyritään pienentämään markkinatilanteen ja sääolojen epävakauden aiheuttamia riskejä. Merkittävimmät muutokset kylvöaloissa koskevat kevätöljykasveja, kauraa, hernettä, sokerijuurikasta, kuminaa ja luomualaa yleisesti. Kevätöljykasvien viljelyalojen arvioidaan kasvavan erityisesti Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla, kauran Satakunnassa ja Pirkanmaalla, sokerijuurikkaan Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Kuminan viljely kiinnostaa puolestaan Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa. Viime vuosien epäonnistumiset härkäpavun viljelyssä ovat vähentäneet kiinnostusta sen viljelyyn. Herneen viljelyn hyvä taloudellinen tulos ja valkuaisomavaraisuuden lisäämispyrkimykset puolestaan ovat pitäneet kiinnostusta yllä herneen viljelyyn, ja viljelyn laajentamiseen on kiinnostusta Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjanmaan rannikkoalueella. Luomualojen arvioidaan kasvavan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kainuussa.

Kevätvehnän ja rehualan viljelyaloissa on tapahtumassa toisilla alueilla viljelyalojen kasvua, toisilla alueilla puolestaan pienenemistä. Myöskään mallasohran, ruokaperunan ja luonnonhoitopeltojen kokonaisviljelyalassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.

Varhaisperunoiden istutukset aloitettiin Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa jo maaliskuun alkupuolella. Etelä-Suomessa varhaisperunoiden istutukset käynnistyivät huhtikuun alussa ja Pohjanmaan rannikkoalueellakin huhtikuun puolen välin jälkeen. Ensimmäisinä istutetut kasvustot ovat jo ehtineet taimettua. Yöhallat ovat koetelleet varhaisperunakasvustoja, mutta hallasuojauksien ansiosta kasvustot ovat säästyneet suurimmilta vioituksilta.

Varhaisherneen kylvöt käynnistyivät huhtikuun alussa Etelä-Suomessa ja jatkuvat vielä sadonajoituksen mukaisesti. Varhaisporkkanan kylvöjä on jo tehty ja kesäporkkanan sekä muiden juuresten kylvöt ovat pian käynnistymässä. Sipulin kylvöt ja istutukset aloitettiin Ahvenanmaalla kaksi viikkoa sitten. Ensimmäisiä varhaiskaaleja ja -salaatteja päästiin istuttamaan jo pääsiäisen jälkeen Etelä-Suomessa, mutta laajemmin istutukset käynnistyivät huhtikuun loppupuolella. Yöpakkasten ja kolean sään vuoksi istutuksia on tehty rauhalliseen tahtiin. Myöhemmin kasvukaudella korjattavien vihannesten istutukset jatkuvat vielä useita viikkoja.

Mansikan kasvu ja pensasmarjojen sekä omenapuiden silmujen kehittyminen ovat alussa Etelä- ja Keski-Suomessa. Lumisen talven ansiosta marjapensaat ja hedelmäpuut näyttävät talvehtineen hyvin, mutta talvivaurioita päästään kuitenkin arvioimaan paremmin vasta kasvun käynnistyttyä kunnolla. Paikoitellen runsaan lumimassan on havaittu aiheuttaneen repeämiä pensasmarjojen oksiin.

Mansikkakasvustoja on päästy harjaamaan ja lannoittamaan maan keskiosia myöten ensimmäiseksi kuivuneilla lohkoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Kansalaiset eivät pidä korruptiosta, mutta ovat valmiita katsomaan sitä sormien läpi, jos poliitikko on samaa mieltä

Kansalaiset suhtautuvat kielteisesti poliitikkojen toimintaan, joka rikkoo vakiintuneita asianmukaisen käyttäytymisen normeja. Monet ovat kuitenkin valmiita hyväksymään korruption, mikäli he jakavat päättäjien poliittiset näkemykset. Malli on samankaltainen kaikissa tutkituissa kymmenessä maassa, Suomi mukaan lukien, riippumatta siitä, kuinka paljon korruptiota maassa esiintyy, kertoo uusi tutkimus .

Ruben Rafkinille ja Eetu Mäkiniemelle jatkosopimus TPS:n kanssa

Ruben Rafkin.

Turun Palloseura on tehnyt puolustaja Ruben Rafkinin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, joka kattaa kaudet 2026–27 ja 2027–28. Turun Palloseura on tehnyt myös kauden 2026–27 kattavan jatkosopimuksen maalivahti Eetu Mäkiniemen kanssa.

Pahoinpitelyjen määrä nousi ennätystasolle viime vuonna – myymälävarkauksien aalto jatkuu

Viranomaisten tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi viime vuonna yli seitsemällä prosentilla edeltävästä vuodesta. Pahoinpitelyjä ilmoitettiin kaikkiaan 44 600, mikä on suurin koskaan tilastoitu määrä.

Flame Jazz Cruise XXVII tuo minifestivaalin Itämerelle

Jukka Eskola ja Timo Lassy esiintyvät jazzristeilyn paluumatkalla.

Jo 27. kertaa järjestettävä Flame Jazz Cruise kokoaa suomalaisen jazzin ja rytmimusiikin kärkikaartin Viking Gracelle viikonloppuna 31.1.–1.2. Turun satamasta lauantai-iltana 31. tammikuuta lähtevä jazzristeily tarjoaa svengaavaa big band -energiaa, sielukasta soulia, retrotunnelmaa ja intiimejä klubihetkiä – kaikki saman risteilyn aikana.

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden mielestä turvallisuus on monen asian summa

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden kokemuksia turvallisuudesta kotona. Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin turvallisuutta kotona haastattelemalla kotona asuvia kotihoidon palvelujen piirissä olevia iäkkäitä ihmisiä ja valokuvaamalla heidän tunnistamia turvallisuustekijöitä. Iäkkäät ihmiset kokivat tutkimuksessa turvallisuuden kotona hyvin laajana: se sisältää muun muassa lähiympäristön, sosiaaliset suhteet, teknologian ja esteettömyyden.

Täyttä asiaa: Kauppahalli pitäisi sijoittaa Kauppatorille

Turun kauppahallin väistötilat pitäisi rakentaa kauppatorin yläreunaan Yliopistonkadun ja osan kauppatorin yläreunaa päälle! Siten se elävöittäisi kauppatoria ja pelastaisi kauppahallin väistötilojen onnistumisen. Perinteiset kauppapaikat kauppatori ja kauppahalli ovat kulkeneet käsikädessä jo 130 vuotta.

Yrittäjien jaksaminen heikentynyt – apua haetaan, mutta moni jää yksin

Yrittäjien jaksaminen on hieman heikentynyt huhtikuusta 2024, osoittaa Yrittäjägallup.

Kauppakeskus Skanssiin avautuu uusi kahvila Café Waffle & Crepe

Uuden kahvilan tarjonnassa on muun muassa vohveleita.

Kauppakeskus Skanssi saa kahvilan kauppakeskuksen toiseen kerrokseen, kun uusi kahvila Café Waffle & Crepe avaa ovensa.

Tutkimus: Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat selittää ahdistuneisuuden nousua pitkien sairauspoissaolojen yleisimmäksi perusteeksi

Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahajaksot ovat yleistyneet Suomessa jyrkästi vuosina 2017–24. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti sekamuotoinen ahdistus- ja masennustila on noussut yleiseksi diagnostiseksi perusteluksi sairauspäivärahalle. Diagnoosikäytäntöjen muutokset voivat osaltaan selittää ahdistuneisuuden nousua pitkien sairauspoissaolojen syynä.

Elomatic ostamassa Turun kaupungilta tontin Tiedepuistossa ytimestä 4,35 miljoonalla eurolla

Elomatic Oy:n tuleva tontti Kupittaan kärjen kaava-alueella.

Turun kaupungin ja Elomatic Oy:n kiinteistökaupan esisopimus etenee Turun kaupunginhallituksen käsittelyyn 2. helmikuuta. Sopimuksen kautta kaupunki sitoutuu myymään ja Elomatic ostamaan tontin Kupittaan kärjen kaava-alueen ytimestä. Kiinteistökaupan esisopimuksen mukainen kauppahinta on 4 350 000 euroa. Rakentaminen tontille on mahdollista aloittaa vuoden 2028 alussa.

Postitien tarina esillä Raision kaupungintalon Galleriassa

Marita Katariina Ojala, Kylä ja joki. Turkulainen taiteilija on kuvittanut Suuri Postitie 1753 -näyttelyn.

Raision kaupungintalon Galleriassa on esillä 3.–26. helmikuuta Suuren Postitien historiaa Vehmaalta Mynämäkeen kulkevalta osuudelta. Galleriassa nähdään helmikuussa kuvitettu tarina Suuren Postitien varrelta Vehmaan Vinkkilästä Mynämäen Korvensuuhun.

Tulipalossa vain minuutteja aikaa – asumisyksiköiden poistumisturvallisuuden taso vaihtelee alueittain

Poistumisturvallisuus on keskimäärin hyvällä tasolla hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasunnoissa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria eikä asukkaiden toimintakykyyn liittyviä riskejä aina tunnisteta. Tämä käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta selvityksestä, jossa kartoitettiin poistumisturvallisuusselvitysvelvollisten kohteiden tilaa.

Kuluttajien ja yritysten maksukyvyn elpyminen jatkui

Perintäonnistumalla mitattuna kuluttajien maksukyky tasaantui vuosien laskusuuntaisen kehityksen jälkeen vuoden 2024 lopulla ja kääntyi kasvuvuuntaan vuoden 2025 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Perintäonnistumat nähdään kolmen kuukauden viiveellä, joten vuoden viimeisen neljänneksen katsaus kertoo edeltävän vuosineljänneksen onnistumista.

Yrittäjät ja kuluttajat kykenivät maksamaan laskujaan aiempaa paremmin, ilmenee luotonhallintayhtiö Intrumin katsauksesta viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Perinnän onnistumisen perusteella sekä kuluttajien että yritysten maksukyky kääntyi parempaan suuntaan vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen ja on jatkunut kasvusuuntaisena.

Enemmistö nuorista aikuisista yrittää vähentää älylaitteiden käyttöä – yli 80 prosenttia arvioi käyttävänsä laitteita enemmän kuin haluaisi

Enemmistö nuorista aikuisista käyttää älylaitteita enemmän kuin haluaisi ja on yrittänyt vähentää niiden käyttöä. Noin kaksi kolmesta ajattelee, että ruutuajan vähentäminen parantaisi heidän hyvinvointiaan. Kahdeksan kymmenestä (78 %) nuoresta aikuisesta arvioi sosiaalisen median käytön olevan merkittävä syy ikäryhmänsä lisääntyneeseen pahoinvointiin. Puolet (52 %) nuorista aikuisista arvioi älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään.

Korppoon lajitteluasemaa uudistuu – uusi toimistorakennus valmistuu kesäkuussa

Korppoon lajitteluaseman vanhan toimiston purkutyöt alkoivat tammikuun puolivälissä.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) uusii Korppoon lajitteluaseman toimistorakennuksen. Vanhan, varastorakennuksen toisessa päädyssä sijainneen toimiston purkutyöt ovat jo käynnissä. Uuden toimiston arvioidaan olevan käytössä juhannukseen mennessä.

Rahastoissa tapahtui historiallinen käänne, Eurooppa-rahastot kiilasivat suosiossa Suomi-rahastojen ohi

Ensin Pohjois-Amerikan osakemarkkinoille sijoittavat rahastot ohittivat suosiossa Suomen osakemarkkinoille sijoittavat rahastot, ja nyt niiden ohi ovat kirineet myös Eurooppaan sijoittavat rahastot. Kaikkiin Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin tehtiin viime vuonna sijoituksia 5,6 miljardilla eurolla.

Eläkeikäisten yleislääkäripalvelujen käyttö lähes kaksinkertaistui valinnanvapauskokeilun alussa

Yksityisten yleislääkäripalveluiden käyttö kasvoi 65 vuotta täyttäneillä huomattavasti valinnanvapauskokeilun ensimmäisten kuukausien aikana. Yleislääkäripalveluiden käyttö kokeilun ulkopuolella väheni odotettua maltillisemmin.

Furuholm: Syyrian kurdien turvallisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuminen varmistettava

Syyrian presidentin Ahmed al-Šaraan joukot ovat hyökänneet kurdien itsehallintoalueille tulitaukosopimuksista huolimatta. Syyrian armeija on tappanut siviilejä, ja kymmeniätuhansia ihmisiä on joutunut pakenemaan. Ruoan, terveydenhuollon ja humanitaarisen avun saanti on estetty. Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Timo Furuholm (vas.) pitää kurdien tilannetta todella huolestuttavana. Hän on jättänyt Rojavan tilanteesta torstaina kirjallisen kysymyksen.

Näköislehti

Urheilu

Ruben Rafkinille ja Eetu Mäkiniemelle jatkosopimus TPS:n kanssa

Ruben Rafkin.

Turun Palloseura on tehnyt puolustaja Ruben Rafkinin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, joka kattaa kaudet 2026–27 ja 2027–28. Turun Palloseura on tehnyt myös kauden 2026–27 kattavan jatkosopimuksen maalivahti Eetu Mäkiniemen kanssa.

Tim Söderlund Leger jättää TPS:n

Tim Söderlund Leger.

Turun Palloseura ja hyökkääjä Tim Söderlund Leger ovat purkaneet pelaajasopimuksensa yhteisymmärryksessä.

Turku selvitti Kupittaan palloiluhallin pelialustan puutteita – uusia ratkaisuja luvassa

Kupittaan palloiluhallin matto-ongelmat olivat ilmeisiä 25. tammikuuta. Kaupunki ei ollut huolehtinut mattoa pelikuntoon, vaan TPS:n taustahenkilöt joutuivat teippaamaan sitä ennen ÅIF-ottelua.

Kupittaan palloiluhallin F-liigan salibandyotteluissa on ollut puutteita pelialustassa. Ne ovat huolestuttaneet seuroja. Turun kaupunki selvitti salibandyliigaotteluiden tapahtumat, jotka koskevat Kupittaan palloiluhallin maton teippauksen puutteita.

Puukkokatsomo: Kentät kuntoon Kupittaalla

Cira Virta.

Cira Virta , Tuulia Lahti , Jenna Saario … Kalliiksi tuntuvat käyvän Kupittaan palloiluhallin olosuhteet turkulaisille salibandyjoukkueille.

Rallisprintin SM-kausi käyntiin Marttilassa

Jarno Pentinpuro piti kovinta kyytiä nelivedoissa.

Kuusiosainen rallisprintin SM-sarja vuosimallia 2026 pyörähti käyntiin sunnuntaina 25. tammikuuta. Marttilassa ajetulla SM Länsirannikon Rallisprintillä. Turun Urheiluautoilijoiden organisoiman kilpailun ympärillä riitti pöhinää jo reilusti ennen kilpailupäivää, kun mukaan olivat ilmoittautuneet Suomen drifting-huiput Lauri Heinonen , Juha Pöytälaakso ja Mika Keski-Korpi .

Eevi Saloselle ja Roope Rusille SM-hopeaa painissa

Roope Rusi.

Vaajakoskella painittiin 23.–24. tammikuuta naisten vapaapainin ja miesten kreikkalais-roomalaisen painin Suomen mestaruuksista.