Lämmin sää kiritti kevätkylvöjä ja kasvua

Kevätkylvöt ovat edenneet joutuisasti maan etelä- ja keskiosissa viime viikon aikana, ja talvehtineet kasvustot ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Tästä huolimatta, erityisesti Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomen savimailla, pellot ovat kuivuneet huonosti kylvökuntoon, mikä on hidastanut kylvöjen etenemistä. Etelä-Suomessa kevätviljojen kylvöistä on reilusti yli puolet tehty, mutta tilakohtaiset erot voivat olla suuria. Joillakin alueilla Etelä-Suomessakin kylvöt voivat olla vielä aivan alussa. Myös Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella peltojen kuivumisessa on ollut toivomisen varaa. Etelä-Suomen savimailla on ollut jonkin verran myös muokkautuvuusongelmia roudattoman talven jäljiltä.

Toukokuussa kuuroluonteisia sateita on saatu tavanomaista runsaammin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla. Sateet kuorettivat Varsinais-Suomessa vapun aikaan kylvettyjä peltoja vaikeuttaen orastumista. Tämän viikon sateet ovat tarpeen orastumisen ja talvehtineiden kasvustojen vahvan kasvun turvaamiseksi maan etelä- ja länsiosissa, mutta erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa ja paikoin myös eteläisessä Suomessa sateet ovat jarruttamassa kevätkylvöjen aloittamista ja aloitettujen kylvötöiden etenemistä. Voimakkaat sateet ja niitä mahdollisesti seuraavat lämpimät ja tuuliset säät lisäävät peltojen kuorettumisvaaraa, joten peltoja on nyt tarkkailtava ja varauduttava kuorettumien rikkomiseen orastumisen varmistamiseksi.

Kevätkylvöt ovat suuressa osassa maata vielä tavanomaisessa aikataulussaan tai muutaman päivän jäljessä. Etelä-Suomen rannikkoalueella kevätkylvöt ovat viikosta kahteen viikkoon jäljessä hitaasti kylvökuntoon kuivuneiden peltojen vuoksi.

Viime viikon suotuisten sääolojen myötä kevätviljojen kylvöjä tehtiin vauhdikkaasti ja pitkiä päiviä. Kevätviljoista kevätvehnän kylvöt ovat pisimmällä. Kylvötöissä pisimmälle ehtineillä tiloilla Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, osassa Satakuntaa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla on kylvämättä enää 20–30 prosenttia kevätvehnästä. Ohran kylvöjä on aloiteltu viimeisenä. Säiden lämpenemisen ja maan hyvän kosteustilanteen ansiosta ensimmäiset, jo huhtikuun puolella ja toukokuun alussa tehdyt kylvöt ovat orastuneet. Orastuminen vei ensimmäisissä kylvöksissä tavallista pidemmän ajan, lähes kolme viikkoa, mutta ne ovat nyt hyvässä kasvussa.

Kevätviljojen kylvöt ovat eniten kesken osassa Varsinais-Suomea, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa on kylvetty kevätvehnästä vasta 10–25 prosenttia, kaurasta 10–50 prosenttia ja ohrasta 5–10 prosenttia. Lapissa ja Kainuussa kevätviljojen kylvöt eivät vielä ole alkaneet.

Sokerijuurikkaan kylvöt ovat lopuillaan Lounais-Suomessa, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä ja Pohjanmaalla. Kevätrapsin kylvöt ovat lopuillaan (kylvämättä 10–25 prosenttia) maan etelä- ja länsiosissa. Osassa Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikkoalueen tiloista kylvöt ovat vielä puolivälissä. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla kevätrapsin kylvöt ovat aivan alussa. Kevätrypsi kylvetään usein lähes viimeisenä, jotta päästään nopeaan taimettumiseen ja kasvuun lähtöön tuholaisongelmien välttämiseksi. Pisimmälle kevätrypsin kylvöt ovat edenneet Pirkanmaalla ja osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen tiloista, joilla on arviolta kylvetty jo 80–90 prosenttia rypsistä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan rannikkoalueella rypsin kylvöt ovat puolivälissä ja muualla vasta aivan alussa.

Varhaisperunan istutukset on saatu päätökseen koko maassa. Ensimmäiset Varsinais-Suomessa ja Turunmaan saaristossa istutetut varhaisperunakasvustot ovat hyvässä kasvussa, ja muuallakin Etelä-Suomessa kasvustot ovat jo pääsemässä kasvun alkuun. Kesäperunan istutukset on jo tehty Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaan suotuisimmilla alueilla. Muualla kesäperunan istutukset ovat puolivälissä. Talviperunan istutukset ovat vielä alussa.

Rikkakasvitilanne pelloilla on tavanomainen koko maassa, mutta säiden lämpeneminen ja hyvä kosteustilanne vauhdittavat myös rikkakasvien kasvua. Erityisesti syysviljapelloilla rikat voivat olla jo kookkaita. Syksyllä itävistä rikkakasveista saunakukkaa esiintyy yleisimmin. Monivuotisista rikkakasveista yleisimmin esiintyy voikukkaa ja juolavehnää. Säiden lämpeneminen on tuonut syysöljykasvustoihin rapsikuoriaisia, ja kasvustojen tarkkailu on nyt tarpeen. Syysöljykasvit ovat tulossa kohta kukkaan, joten pahimmilta tuholaisongelmilta ja samalla torjuntatoimilta todennäköisesti vältytään. Hanhien ja joutsenten kevätmuutto on nyt vilkkaimmillaan ja odotettavissa on niiden aiheuttavan vahinkoja syyskasveille, nurmille ja kevätkylvöksille varotoimista huolimatta.

Viime viikolla alkanut säiden lämpeneminen on kiihdyttänyt syysviljojen, syysöljykasvien, kuminan ja nurmien kasvua. Syysvilja- ja syysöljykasvi- sekä kuminakasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa suurimmassa osassa maata. Vain Satakunnassa on heikkokuntoisia ruiskasvustoja. Etelä-Pohjanmaalla puolestaan on erittäin hyvässä kunnossa olevia syysvilja ja -öljykasvi- ja kuminakasvustoja. Etelä-Suomessa syysviljat ovat jo korrenkasvuvaiheessa ja syysrypsi ja -rapsi ovat pian aloittamassa kukintaansa.

Sekä uudet että vanhat nurmet ovat kunnoltaan tyydyttäviä tai hyviä koko maassa. Uusien nurmien perustaminen onnistui viime vuonna hyvin ja lumipeitteinen talvi mahdollisti hyvän talvehtimisen. Alkukevään viileys jarrutti viime viikkoon asti nurmien kasvua, mutta viime viikon sateet ja lämpöaalto ovat siivittäneet nurmet ennätyskasvuun.

Etelä- ja Länsi-Suomesta on jo parin viikon aikana saatu mansikkasatoa kasvihuoneista. Etelä- ja Länsi-Suomessa mansikkataimien kasvu avomaalla on alkanut, varhaismansikka harson alla on alkanut kukkia ja lämmittämättömissä tunneleissa mansikka kukkii ja myös ensimmäiset raakileet ovat kehittymässä. Myös Keski-Suomessa mansikan kasvu on hyvässä vauhdissa. Viime viikon sade ja lämmin sää koko maassa kiihdyttivät marjojen kehitystä. Myös vadelmien ja herukoiden kasvu on lähtenyt hyvin käyntiin Etelä- ja Keski-Suomessa. Omenan lehdet ovat puhkeamassa etelässä ja kukintaa odotellaan. Talvivaurioita ei juurikaan ole odotettavissa marjakasveilla, myyrätuhot toki näkyvät vasta myöhemmin.

Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkuun tavanomaisessa aikataulussaan huhtikuun lopulla maan eteläosissa, mutta huhtikuun lopun ja toukokuun alun viileä sää jarrutti kasvua. Ahvenanmaalla sipulin kylvö ja istutus aloitettiin huhtikuun lopulla ja tällä hetkellä kaikki sipuli on kylvetty, mutta toukokuun alun viileä sää hidasti kasvuun lähtöä. Etelä-Suomessa huhtikuussa istutettujen kaalin ja jäävuorisalaatin taimien kehitys on ollut hidasta kylmän sään vuoksi. Keski-Suomessa aloitettiin kaalin istutus toukokuussa ja näiden taimien kehitys odotetaan olevan nopeampaa viime viikon lämpimämmän sään ansiosta. Sään lämmetessä kaalikasveilla alkaa näkyä ensimmäiset pikkukaalikärpäset ja kirpat. Kesä- ja varastoporkkanan, lantun ja punajuuren kylvöt ovat myös meneillään ja kohta loppusuoralla etelässä. Parsan ja raparperin sadonkorjuu on alkamassa etelässä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Lakiuudistus tiukentaa maksunlykkäysten ja osissa maksamisen sääntöjä

”Osta nyt, maksa myöhemmin” -tyyppisissä maksuvaihtoehdoissa vaaditaan jatkossa entistä useammin, että luotonantaja varmistaa kuluttajan olevan maksukykyinen. Luottoyhtiöille tulee useita uusia velvollisuuksia, kun EU:n kuluttajaluottodirektiiviin perustuvia lakimuutoksia aletaan soveltaa 20. marraskuuta.

Piispanlähteen lastentalo Kaarinassa nousee hyvää vauhtia

Piispanlähteen lastentalon rakennustyömaa marraskuussa.

Piispanlähteen lastentalon rakentaminen etenee suunnitellusti Kaarinassa. Vanhan koulurakennuksen purkamisen jälkeen tontilla on edetty uuden rakennuksen runkotöihin. Tavoitteena on saada runkotyöt valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Tyksissä kehitetty toimintamalli tuo kuntoutuksen osaksi syöpäpotilaan hoitoa

Syöpähoitojen jälkeen potilaalle voi jäädä pitkäkestoisia oireita, jotka vaikeuttavat arkea, työssä selviytymistä tai tavallisiin toimintoihin palaamista. Tyks Syöpäklinikalla käyttöön vakiintuneessa moniammatillisessa toimintamallissa syövänhoidon ja kuntoutuksen asiantuntijat etsivät yhdessä potilaslähtöisesti ratkaisuja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa potilaan oireet ovat pitkittyneet ja heikentävät toimintakykyä.

Tähti nielaisi kumppanitähtensä Andromedan galaksissa – tähtitieteilijät seurasivat tapahtumaa

Joulukuussa 2025 NASA:n James Webb -avaruusteleskooppi teki ratkaisevat havainnot, joiden avulla tutkijat pystyivät rekonstruoimaan kaksoistähtijärjestelmä Baon yhteensulautumisen ennen tapahtumaa, sen aikana ja sen jälkeen.

Noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä Andromedan galaksin laidalla tähti on niellyt kumppaninsa. Tähtitieteilijät ovat nyt ensimmäistä kertaa onnistuneet seuraamaan tähtien yhteensulautumisen koko tapahtuman kehityskaaren alusta loppuun. Tulokset on julkaistu Nature -lehdessä.

Konkurssihakemusten määrä yhä kasvussa

Lokakuussa pantiin vireille 364 konkurssia, mikä on 16 konkurssia enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssihakemusten määrä kasvoi vajaat viisi prosenttia.

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat sunnuntaina

Paimion kaupungintalon joulumarkkinat järjestetään sunnuntaina 22. marraskuuta kello 12–15. Kaupungintalon joulumarkkinat levittäytyvät kaupungintalon pihan lisäksi aulaan, näyttelyparvelle sekä Paimiosaliin. Paikalla on yli 50 myyjää ja myynnissä pääsääntöisesti paikallisia, itse tehtyjä tuotteita.

Luvaton liikkuminen rautateillä lisääntynyt huomattavasti

Luvaton liikkuminen rautatiealueella on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Fintrafficin tietojen mukaan asiattomasta radalla liikkumisesta on tehty lokakuun loppuun mennessä jo yli 1 300 kirjausta, mikä ylittää selvästi koko viime vuoden määrän. Myös ratainfraan kohdistuvan ilkivallan määrä on kasvussa viime vuoteen verrattuna. Fintrafficin raideliikenteenohjaus muistuttaa, että luvaton liikkuminen raiteilla on hengenvaarallista ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia myös junaliikenteelle.

Viktoria Tolstoyn ja Jacob Karlzonin duokonsertti Fuugassa

Jacob Karlzon ja Viktoria Tolstoy esiintyvät Fuugassa torstaina.

Ruotsalaislaulaja Viktoria Tolstoy saapuu torstaina 19. marraskuuta kello 19 Turkuun luottopianistinsa Jacob Karlzonin seurassa. Fuugan Ateljee-salissa kuullaan konsertti, jossa huokuu kaksikon pitkä yhteinen musiikkihistoria.

Musiikkitiede Åbo Akademissa juhlii 100-vuotista taivaltaan juhlaseminaarilla

Musiikkitieteen oppiaine Åbo Akademissa täyttää sata vuotta, ja merkkivuotta juhlistetaan juhlaseminaarilla, jossa luodaan katsaus sekä menneeseen että tulevaan. Tapahtumassa kuullaan luonnollisesti myös musiikkia. Seminaari järjestetään lauantaina 21. marraskuuta kello 10 alkaen Sibelius-museossa Turussa, ja se on avoin kaikille kiinnostuneille.

Talvella radonriski kasvaa, jos ilmanvaihtoventtiilit puuttuvat tai ne tukitaan

Tuloilma ja poistoilma.

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.