Kevätkylvöjä päästään jatkamaan Etelä-Suomessa tällä viikolla, ja laajemmin kylvötyöt pääsevät vauhtiin vapun jälkeen. Pääsiäisen runsaat sateet ja sen jälkeen viilentynyt sää keskeyttivät ennätysaikaisin käynnistyneet kevättyöt. Sateet olivat kuitenkin tarpeen, sillä paikoin pellot ehtivät kuivua liikaa. Sade teki hyvää myös syyskasveille ja monivuotisille kasveille, kuten nurmelle ja kuminalle. Nyt odotetaan ilmojen lämpenemistä.

Kevätkylvöt alkoivat ennätyksellisen aikaisin huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla eteläisessä Suomessa. Orastuminen ja kasvuun lähtö on kuitenkin ollut hidasta. Kylvöjä saatiin alkuun hyvin pieneltä osin, kunnes pääsiäisen runsaat sateet keskeyttivät ne. Sateet olivat onneksi tasaisia ja tulivat hiljalleen, joten peltojen liettyminen ja kuorettuminen jäi pelättyä vähäisemmäksi.

Ennen sateita ehdittiin tehdä syysviljojen ja nurmien kevätlannoituksia sekä peltojen tasausmuokkauksia. Kylvöjä päästään jatkamaan tällä viikolla, jos sää on poutainen. Laajemmin kylvöt käynnistyvät vapun jälkeisellä viikolla, pohjoisemmissa osissa maata toukokuun puolivälissä. Lapissa pellot ovat vielä suurelta osin lumipeitteisiä. Kasvukausi on tällä hetkellä vielä noin 1–2 viikkoa edellä tavanomaisesta, mutta viileä säätyyppi hidastaa kevään etenemistä. Vähäroutaisesta talvesta huolimatta pellot ovat muokkautuneet hyvin.

Kotimaan satokauden avaavat kasvihuoneessa tuotetut mansikat, joita saataneen jo vapuksi. Tunnelimansikoiden kausi alkaa äitienpäivän tienoilla. Kotimaisia vihanneksia on saatu läpi talven kasvihuoneista. Nyt myös pelkällä luonnonvalolla kasvaneita vihanneksia on saatavilla, ja niitä myydään paikallisesti lähikaupoissa lähellä tuottajaa. Kasvihuone- ja kasvutunnelituotanto on lisääntynyt paljon Suomessa, ja se turvaa varhaistuotantokautta.

Avomaan tuotantoa viivästyttävät nyt viileä jakso ja yöpakkaset. Varhaisperunan istutus aloitettiin jo maaliskuun alussa Varsinais-Suomen saaristoalueella, mutta pääosin istutuksia tehtiin huhtikuun toisella viikolla. Viilentynyt sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä, mutta toiveissa on saada ensimmäisiä uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin.

Syysviljojen ja -öljykasvien talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin eri puolilla Suomea. Kasvu lähti käyntiin huhtikuun lämpöaallossa, mutta viime viikon yöpakkaset ovat pysäyttäneet kasvun, ja huolena on kasvustojen vaurioituminen ja harventuminen. Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on varsin pieni, noin viisi prosenttia. Syyvehnän kylvöala viime syksynä oli 71 700 hehtaaria, rukiin 23 700 hehtaaria ja syysöljykasvien 6 700 hehtaaria.

Yleisesti kaikki ajoissa ja hyvissä olosuhteissa viime syksynä kylvetyt syysviljat ovat talvehtineet hyvin. Myöhään kylvetyt syysviljat ja märät painanteet ovat talvehtineet heikoiten, samoin paikoitellen suorakylvetyt kasvustot. Rukiissa ja syysvehnässä on havaittu talvituhoja 15 prosentilla alasta Pohjanmaalla ja paikoin Uudellamaalla, mutta muualla talvehtiminen näyttää paremmalta. Sen sijaan syysöljykasveilla eli syysrypsillä ja -rapsilla talvituhoja on havaittu enemmän, niin aivan etelässä kuin pohjoisemmilla viljelyalueilla. Noin 10–30 prosenttia syysöljykasvialasta on tuhoutunut, Pohjanmaalla jopa 50–70 prosenttia alasta.

Kuminat ovat talvehtineet hyvin ja talvituhoja on havaittu vain vähän. Myös nurmet ovat selvinneet varsin hyvin talvesta ja lähteneet hyvin kasvuun.

Viljelysuunnitelmissa sokerijuurikas näyttää nostavan suosiotaan edelleen, ja sen viljelyala kasvaa etenkin Satakunnassa ja Pohjanmaalla arviolta kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Sokerijuurikas on pärjännyt viime vuosien oikullisissa sääolosuhteissa ja alkukesien kuivuudessa hyvin. Lisäksi parin viime vuoden pitkät, lämpimät syksyt ovat siivittäneet juurikkaan kasvua ja nostaneet hehtaarisatoja, mikä on parantanut viljelyn kannattavuutta ja lisännyt siksi viljelykiinnostusta.

Myös kevätrypsin, herneen ja kauran viljelyalat ovat paikoitellen nousemassa, kevätrypsin etenkin Pohjanmaalla. Sen sijaan härkäpavun ja rehuohran viljelyalat ovat yleisesti laskussa. Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmia perustetaan jonkin verran viime vuotta enemmän. Viljelymuutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, ja valtaosin viljelyalat säilyvät ennallaan edelliseen vuoteen nähden.

Etelä-Suomessa kylvettiin hernettä jo huhtikuun alussa. Kylmät säät jarruttavat kuitenkin nyt sekä yksi- että monivuotisten kasvustojen kehittymistä. Kylvöjä ja istutuksia on suojattu harsoilla yöpakkasilta. Etelä-Suomessa herukoiden ja vadelman lehtisilmut ovat avautuneet, mutta kukkanuput eivät vielä. Vaikka joitain talvituhoja on näkynyt mansikkakasvustoissa, talvehtimisen onnistumista ei vielä voida arvioida varmasti

Sään lämmetessä on odotettavissa, että kylvöt ja istutukset pääsevät kunnolla vauhtiin vasta vapun jälkeen ja jatkuvat pitkälle alkukesään. Pelloille on jo istutettu salaattia. Maantieteellisiä eroja on paljon, ja pellot lämpenevät eri vauhtia, mikä pidentää kylvö- ja istutuskautta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)