Käytössä olevan maatalousmaan ala on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2025 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria säilyen lähes ennallaan. Noin miljoona hehtaaria on tänä vuonna viljan viljelyssä. Vilja-alat ovat hieman vähenemässä. Eniten 10 vuoden seurannassa ovat vähentyneet ohran ja rukiin alat.

– Ohra on tärkeä rehuvilja ja kotieläintuotannon väheneminen näkyy ohra-alan pienenemisenä. Ohran viljelyala on pienentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana lähes 120 000 hehtaaria. Tänä vuonna ala on noin 370 000 hehtaaria. Syysvehnän viljelyala on vuodesta 2016 lähes kolminkertaistunut ja rukiin ala on pienentynyt viidenneksellä, sanoo yliaktuaari Irene Rosokivi Lukesta tiedotteessa.

Vilja-alasta lähes kolmannes on ohraa ja toinen kolmannes kauraa. Vehnän osuus vilja-alasta on noin neljännes, josta kevätvehnää viljellään 162 000 hehtaarilla ja syysvehnää 73 000 hehtaarilla. Loput vilja-alasta koostuu rukiista, seosviljasta ja muista viljoista, kuten ruisvehnästä ja tattarista. Ruista viljellään noin 21 000 hehtaarin alalla, mikä on noin kaksi prosenttia koko vilja-alasta.

– Ruisvehnän viljely on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti ja viime syksynä sitä kylvettiin yli 10 000 hehtaaria. Ruisvehnän viljelyssä houkuttaa sekä korkea satopotentiaali että syysvehnää varmempi talvehtiminen, Rosokivi toteaa.

Ruoka- ja rehuherneen kylvöala on tänä vuonna ennätykselliset 45 000 hehtaaria, josta pääosa on rehuhernettä.

– Herneen viljelyn nopeaa kasvua selittää osaltaan se, että kotimainen rehuteollisuus on alkanut korvata ulkomaista soijaa herneellä vähentääkseen tuontivalkuaisen tarvetta. Suomalainen tarhaherne kiinnostaa myös ulkomailla ja laadukasta pakastehernettä on riittänyt vientiin asti, Rosokivi jatkaa.

Yksi vanhimmista suomalaisilla pelloilla viljellyistä valkuaiskasveista on härkäpapu. Härkäpavun viljelyala on viime vuosina vaihdellut noin 10 000–20 000 hehtaarin välillä, mutta parina viime vuotena sen viljely on taantunut noin 6 000 hehtaariin.

Vielä kymmenen vuotta sitten rypsin ja rapsin alat olivat melko samat (31 000 ha), mutta viime vuosina rypsi on voimakkaasti yleistynyt. Sen ala on vuoden 2025 ennakkotiedon mukaan noin 46 000 hehtaaria, kun rapsin ala on noin 11 000 hehtaaria.

– Rapsia viljellään käytännössä vain Etelä-Suomessa, sillä se on rypsiä vaativampi kasvi ja menestyy parhaiten etelän olosuhteissa, Rosokivi kertoo.

Tilaston tiedot perustuvat maatilojen ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin, jotka on annettu 18. kesäkuuta päättyneessä peltotukien haussa. Tilaston tiedot ovat saatavilla maakunnittain. Tilasto on ennakkotilasto ja se ilmestyy lopullisena vuoden kuluttua.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)